keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Random dude

Tämän kirjoitin jo aikoja sitten, silloin kun netti ei toiminut. Sitten hajosi läppäri. Nyt toimii sekä netti että läppäri, joten julkaisuun viimein:

Tapasin tänään miehen, joka kertoi olleensa Suomessa töissä laivoilla 80-luvun ja 90-luvun taitteessa. Hän sanoi, että siihen aikaan monet opiskelijat Afrikasta tulivat Eurooppaan töihin loma-aikoina ja niin siis hänkin. Hänellä kuulemma piti olla työvuoro Estonialla sinä päivänä, kun se upposi, mutta häntä ei tarvittukaan, joten pomo antoi hänelle vapaapäivän. Oli kuulemma hirveä herätä seuraavaan päivään ja nähdä uutisista, kuinka niin paljon hänen ystäviään ja työkavereitaan oli kuollut sinä yönä. Hän kertoi myös muutakin. Hän kertoi siitä, kuinka ystävällisiä suomalaiset olivat hänelle olleet. Suomessa oli kylmä, eikä heillä opiskelijoina ollut varaa hotelleihin, joten, jos ymmärsin oikein, valtio antoi heille ilmaisen yöpymisen sekä ruokaa (tämä saattoi olla myös niin, että tavalliset ihmiset auttoivat heitä). Hän myös sanoi, että kirkko Helsingissä oli osoittanut hänelle huoneen sitä varten, että hän voi suorittaa rukouksensa siellä, koska hän on muslimi. Minä sanoin liikuttuneena, että ”I’m so happy to hear that. I also feel so welcome in Zanzibar” Samalla mietin surullisena, että asiat eivät enää ole Suomessa noin.

Yliopiston tyttöjen hostellin kissaemo ja pennut <3

Minä ja mun kaveri torilla sekä joku "random dude" esittellee mangoja

Itse olen kohdannut ainoastaan vieraanvaraisuutta täällä. Paikalliset opiskelijat nukkuvat kampuksella vähintään neljä henkeä samassa huoneessa, kun minulle annettiin kokonainen paritalon puolikas käyttööni, kun tarvitseehan suomalainen välillä omaa rauhaa. Kun taloni ei ollut vielä tänne saapuessa valmis (se oli rikki ja täynnä öttiäisiä), koulun vaihtokoordinaattori majoitti minut viikon ajan perheessään. Kaverini pyytävät minut usein syömään heidän kanssaan, kun he laittavat ruokaa. Huomenna meidät on kutsuttu kylään kampuksen tyttöjen hostellin ”äidin” eli valvojan luokse. Tietenkin täälläkin on porukalla ennakkoluuloja valkoihoisista, mutta ne ennakkoluulot ei estä heitä olemasta ystävällinen ja vieraanvarainen ulkomaalaisia kohtaan.

Turvassa omassa sängyssä hyttysverkon alla

Tiesittekö että täältä saa muuten ihan tosi hienoja kirpparivaatteita! Kaikki ne vaatteet joita mekin lahjoitetaan Suomessa hyväntekeväisyyteen kuskataan esim. tänne Zanzibarille tai muualle Afrikkaan ja ne päätyy myyntiin paikallisille toreille. Paitsi tietenkin, että niitä ei tuu vaan Suomesta, vaan ympäri maailman, joten täältä löytää halvalla vaikka merkkivaatteita Jenkeistä tai Dubaista. Luin jostain, että koska täällä on paljon nuorisotyöttömyyttä, moni nuori päätyy myymään noita käytettyjä vaatteita. Pitääpä selvittää, että miten se oikein toimii. Kun mehän Suomessa luullaan että ne lähetetään tänne ja porukka saa ne vaatteet ilmaiseksi. Musta se on ihan ok että ne päätyy myyntiin, jos tuotto menee kokonaisuudessaan paikallisille nuorille, jotka olis muuten työttömiä, mutta vähän epäilyttää että siellä on kuitenkin joku parempiosainen välikätenä joka vetää hyvän siivun siitä tuotosta. Mut tutustuin tässä koulun lähellä yhteen tyyppiin, joka työskentelee sen kaverin kirppari”yrityksessä” ja jolta oon ostanu paljon kivoja vaatteita niin pitääpä kysyä siltä tietääkö se, miten se homma toimii…

Paikallinen kirpputori (kirpputorilla työskentelee myös räätäleitä,
joille voi viedä rikkinäiset tai liian isot vaatteet korjailtaviksi ja vielä
erittäin huokealla hinnalla)